Ekana päivänä myöhästyimme hieman töistä koska metron ja ratikoitten käyttöä ei opita päivässä. Tosin sekin hieman hidasti kun Tino katosi porukastamme metron hulinassa ja jäimme odottelemaa ja etsiskelemään häntä. Yllätys olikin suuri kun saavuimme työpaikalle niin Tino oli kerennyt jo ennen meitä. Nyt toisena päivänä olimme ehkä jo hieman liiankin ajoissa kun muita vuorolaisia ei näkynyt missään.
Alkupäivä menee seisoskellessa ja katsellessa, mutta pian pääsemme jo hommaan mukaan. Päivän edetessä työkaverimme Muuttuvat entistä toverillisemmiksi ja ottavat meidät porukkaan mukaan. Pääsemme tekemään esivalmisteita siinä missä muutkin. Kielimuurin takia välillä meinaa olla vaikeuksia ymmärtää, mutta muutamat kyllä osaavat välttävästi englantia joka helpottaa melko paljon työskentelyä. pääsimme maistelemaan ihka aitoa venäläistä borskeittoakin joka on buljonkeja myöten tehty alusta asti itse. Lauantaina 26. päivä olisi tulossa samaan keittiöön 4 michelinkokkia tekemään cuisinea, mutta ikävä kyllä me emme päässeet mukaan koska viikonloput on vapaat.
Oli mielenkiintoista huomata, että olemme Ambassadorin keittiössä siellä tekemässä samoja hommia mitä ihan ylimmät kokit tekee, eikä missään perunankuorinnassa yms. Pääkokkihan lähinnä on esimiehenä eikä tee käsittääkseni juurikaan itse sapuskoita vaan tarkkailee laatua. Joka hommaan on tosiaan oma ihmisensä ja esimerkiksi kokki kun tarvitsee parunaa tai vaikkapa sipulia niin alakertaan ilmoitus missä on kuorijat jotka sitten toimittavat tietyn määrän pyydettyä tuotetta kuorittuna. Samoin kaikki kalat yms renssataan eri kerroksessa. Ihmettelimme, että missä on pesukone niin Maxim osoittaa viereistä huonetta jossa vanha mummeli jynssää patoja ja kattiloita. Sama mummeli käy vähän väliä harjaamassa lattialle pudonneita roskia. Kompleksi on melko erilainen kuin meillä suomessa, mutta se kyllä toimii äärimmäisen hyvin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti